torstai 2. heinäkuuta 2009

Kesän ensimmäiset kasvivärjäykset

Nyt pääsin vihdoin toteuttamaan syksystä asti suunnittelemaani lupiininkukilla värjäystä. Viime kesänähän lupiinin kukkia ei enää ollut, kun Villapallon Neuleblogista bongasin tähän ohjeen.

Vanhempieni pellolla kasvaa lupiinia (ja nimenomaan sitä sinistä) vaikka kuinka paljon, sinne siis. Keräsin kukkia n. 4 litraa (värjäyskattila siis vajaat puolillaan). No eihän niin pienestä määrästä juuri mitään väriä irronnut, ei ainakaan toivomaani sinistä. Liemi oli aluksi tosi tummaa punaruskeaa ja kun lisäsin alunan 60*C:ssä niin liemi vaihtoi väriä kirkkaan vihreään. Langoista näytti tulevan todella kauniita vaalean vihertäviä, hieman siniseen taittuvia. Lisäsin jopa sekaan vähän ruokasoodaa (1tl ei tainnut olla todellakaan riittävä määrä...?). Vihreä ei kuitenkaan tarttunut lankoihin lopulta ollenkaan vaan langat näyttivät lähinnä haalean keltaisilta. Lisäsin n. 10% kuparivihtrilliä, mutta ei muutosta. Liemen väri muuttui, mutta ei lankojen. Pesuveteen lisäsin etikkaa, mikä taisi olla ihan viimeinen tikki? Olisiko liemen pitänyt olla happamampaa värjäysvaiheessa? Paljonko sitä soodaa olisi voinut laittaa?

Lupiininkukkaviritelmiäni ennen värjäsin lupiinin lehdillä ja varsilla. Höystin lopuksi liemen kuparivihtrillillä vihertävämmän värin aikaansaamiseksi. Tästä keitoksesta tuli oikein nättiä lankaa.

Värjään yleensä vanhempieni kotona, koska siellä on tilaa ja kaikkia kasveja metsät ja pellot täynnä. Tänä kesänä olen värjännyt kotosallakin pari kattilallista. Luhtitalossa ei vaan viitsi naapureita kiusata pahanhajuisilla liemillä.


Vasemman puoleinen lanka on lupiininkukilla värjätty ja oikeanpuolimmainen lehdillä ja varsilla.

Ei kommentteja: